Kivien maalailua

 Heipähei pitkästä aikaa! Meille syntyi vauva alkuvuodesta, ihana pikkuveikka. Siitä syystä tämä vuosi onkin kulunut vauhdikkaasti kädet täynnä vauvanhoitoa. Piha rehottaa ja moni asia on rempallaan, ja niin saa ollakin. Ensi kesänä sitten taas ehtii pihaa hoitaa pikku apulaisten kanssa enemmän. 

Kokeilin viime viikolla maalailla kiviin pieniä mökkejä. Käytin akryylimaaleja ja vähän huonoja pensseleitä, joten yksityiskohtia näissä ei juurikaan ole. Mielestäni näistä tuli kuitenkin hauskoja ja olen kerännyt jo uusia kiviä, jos saisi vaikka kunnon kylän aikaiseksi.

Kesä oli tänä vuonna ihanan pitkä, toivon että syksyn pimeys ei nyt tuntuisi niin hurjalta. Hassua, että hellevaatteet vaihtuivat täällä etelässä ainakin yhdessä yössä välikausivaatetukseen. Ihanaa syksyn odotusta ja sadonkorjuuaikaa kaikille!

Jouluiloa!

 Tänä vuonna hankimme ensi kertaa aikuisiällä oikean kuusipuun. Kylläpä se on kaunis ja tuoksuu ihanalle! 5-vuotias lapsemme koristeli ja ihasteli kuusta innoissaan ja sanoi minulle: "Äiti, tehdäänkö niin että nuuskaistaan kuusta aina kun viedään joulupallo oksalle?" No tottakai!

Tänä vuonna sain vain yhden lahjan tehtyä itse, lapaset veljelleni. Ohje on täältä. 

Lapasten lisäksi syksyllä neuloin pienelle vauvalle palmikkopipon. Lanka on ihanan pehmoista, 50% merinovillaa ja 50% puuvillaa. Tämän pipon käyttäjä myllää vielä mahassani pienen tovin. 

Joten jännittäviä aikoja elelemme, kovasti jo odotellaan vauvaa syntyväksi!

Ihania joulunpyhiä kaikille ja onnea tulevalle vuodelle!

Tuijakranssi

Päätin kokeilla kranssin tekoa. Minulla on pyörinyt metallinen kehikko vuosia askartelulaatikossa ja se pääsi nyt vihdoin käyttöön. Tein tuijan lehdistä 3-4 lehden nippuja jotka ensin sidoin rautalangalla yhteen. Kun nippuja oli valmiina, itse kehikkoon kiinnitys kävi näpsäkästi vihreää rautalankaa pyörittämällä pari kertaa jokaisen pikkunipun ympäri. Ensi kertalaiseksi onnistui oikein hyvin, ensi kerralla kyllä teen hommia hanskat kädessä. Rautalanka pistelee sormia ja tuijassa on selkeästi jotain, mikä ärsyttää ihoa. Lisäksi tuijaa voisi leikellä päivänvalossa, niin sattuisi enemmän vehreitä lehtiä noiden ruskeapäisten sijaan mukaan. :D Mutta inspiraatio iski illalla, ei auttanu muukaan.

Sadonkorjuun aikaa

Kesän lopussa on aika maistella puutarhan herkkuja, siis niitä mitkä tästä superhellekesästä selviytyivät suuhun syötäväksi saakka. Luumujen kukinta-aikaan iski takatalvi, ja pölytys taisi jäädä välistä - ei luumuja tänä vuonna. Muutama matoisa säälittävän kokoinen omena kasvaa puussa, joskin matoisuuteen olemme tottuneet edellisinäkin  vuosina. Viinimarjat ovat maukkaita, mutta ärsyttävän pieniä kuivuuden vuoksi. Sen sijaan kirsikkatomaatti ja porkkana ovat olleet tämän kesän viihtyjiä ja sato on hyvä. Myös kaktusta muistuttavat kurkkumme ovat tehneet sopivasti syötävää, eli sen verran vähän että olemme jaksaneet kuoria kurkut ennen syöntiä. Kurkkua kasvatin ensi kertaa tänä kesänä, ja varmasti tulevanakin kesänä laitan tulemaan.
Ja mikä parasta, tavoitteeni mahdollistaa pörriäisille mieluisa piha onnistui tänäkin vuonna hyvin. Mehiläisiä ei näkynyt tänä kesänä juurikaan, mutta kimalaisia sitäkin enemmän ja etenkin hunajakukka oli täydellinen valinta pörriäisystävälliselle pihalle. 

Myös nokkosperhosia oli alkukesästä paljon.

Tässä jo keväällä valmistuneet sukat ja lapaset omalle muksulleni. En ole tehnyt tänä kesänä mitään neuletöitä, koska kuumuus ei ole houkutellut villalankojen pariin. Eiköhän taas syksyn tullen puikot ala heilumaan.

Lopuksi esittelen viime vuonna alelaarista löytämäni syysleimun kukkaloiston. Tästä tulee aivan tikkari mieleen. Mukavaa elokuuta kaikille!

Kesäinen tervehdys!

 Kesä on saapunut, ihanaa! Sain äitienpäivälahjaksi linnunpöntön ja alkuun jännitti onko uusi asunto kiinnitetty luumupuuhun liian myöhään keväällä. Pönttöä kävi tiirailemassa monet pikkulinnut, ja risujakin sinne jo talitiaiset vei. Sitten asukkaat kuitenkin katosivat, kunnes lopulta puussa alkoi laulaa koiraskirjosieppo. Lauloikin muuten kovaa, ja laulu tuotti tulosta sillä tänään huomasimme, että tyttökaveri on löytynyt ja siellä ne nyt yhdessä sisustavat kotiaan. Mahtavat ihmetellä pöntön sisällä olevia tussipiirustuksia, jotka neljävuotias on heille innokkaasti piirtänyt. Wikipedia kertoo, että yksi kirjosieppoperhe pyydystää arviolta 15 000 ötökkää ravinnokseen pesimisaikana. Näin ollen saimme puutarhaan erittäin hyödylliset vuokralaiset. 

Sitten käsityöasioihin. Virkkasin jämälangoista mandala-tyyliin patalapun, ja siitä tuli aika kiva. Ajattelin, että näitä voisi tehdä enemmänkin, mutta lankojen päättelyn jälkeen ei ole jostain syystä sitten kuitenkaan enää innostanut.

Toivotan ihanaa, aurinkoista ja lämpöistä kesää kaikille!