sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kohti uutta vuotta

Meidän joulumme meni mukavasti. Saimme tänne Etelä-suomeenkin valkoisen joulun, ja aurinko on jopa ilahduttanut paisteellaan.  Ähky ja  turvotus painaa kyllä yhä päälle. Eilen jo yritin tehdä ryhtiliikettä käymällä jumpassa, mutta ihan kuin se tunti ei olisi vielä palauttanut tätä joulutorttujen kyllästämää neitiä takaisin ruotuunsa. Varsinkaan kun iltapalaksi tuli huitaistua huiviin pipareita kera persimonsiivujen ja homejuuston. Hyvä yhdistelmä, suosittelen!
 
Meillä puhaltaa sisustustuulet kotona. Aina ollaan mietitty epämukavalla ja tyyliin sopimattomalla sohvalla istuessamme, että "sitten kun muutamme täältä pois.." ja "sitten sinne uuteen asuntoon..". Eräänä päivänä vaan keskustelu kääntyi siihen, että mitä ihmettä me tässä valitamme sohvan huonoutta ja sen aiheuttamaa fengshuin häiriintymistä muuttoa odotellessa. Muuttoon saattaa mennä vielä parikin vuotta. Me elämme NYT, istumme tässä sohvalla NYT. Ja niin alkoi tuuli puhkua, ja nyt on uuden sohvan lisäksi uusi lamppu, matto tilattu ja verhot etsinnässä. Kohtahan onkin jo niin mukavaa, ettei edes tarvitse muuttaa... Tämän lisäksi suunnitteilla on kirpparipöydän varaus, ja sinne lähtee kyllä sitten aika reilusti tavaraa myyntiin.
 
Esittelen tässä yhden joululahjan. Virkatut sukantöpökkäät Novitan sukkalehden ohjeella valmistui jo hyvissä ajoin ennen joulua äidilleni. Kantapää oli hieman haastava saada siistinnäköiseksi, mutta ihan hyvät näistä tuli. Tiiviit ja lämpöiset.
 
 

 Nyt onkin pieni käsityötyhjiö pääkopassa, tuli nimittäin väännettyä niin paljon lahjoja tässä loppuvuodesta, että on ollut mukavampaa tarttua kirjaan kuin kutimiin. Tai siihen joulutorttuun. Vaan muistan ja muistakaahan tekin, jotka mahdollisesti kieriskelette joulunjälkeisessä ähkyolossa. Tämä on ohimenevää, ja ei sillä väliä mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä, vaan sillä mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä!
 
Punapukuinen lenkkeilijä toivottelee mukavia loppuvuoden päiviä kaikille!
 
 
 

tiistai 23. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!

Toivotan kaikille oikein rauhallista ja lämmintä joulua sekä onnenhetkiä uudelle vuodelle!


sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Kolme yötä jouluun on

Mietin, että pitäisikö vaihtaa blogin nimeksi Viuhdin sukat tai jotain. Niin paljon on tullut sukkia esiteltyä varsinkin nyt joulun alla. Nyt yritän hämätä teitä lukijoita tarjoamalla ensin hieman jouluisia kuvia.
 
Miten onnistuinkin valitsemaan sen suorimman yksilön?
No, alkaa avautumaan ja tuoksu on niin ihana mielestäni.
 
Vähän uudenaikaisempaa koristusta...
 
Tämä Pentikin joulupukki on mieluisin koristeeni.
Huomaa ärsyyntynyt karvakuono, joka
kokee vääryyttä kun ei olekaan se tärkein kuvauskohde.
 
Kyllä tuli kiire kuvata tätä palleroa niin, että
saan lumisateen kuvaan mukaan. Nämä ovat
ihania niin minun kuin äitini mielestä. :) Tämän
sain viime vuonna joululahjaksi, ja koko
on vain n. 5 cm.
 
Noniin, ja jottei kenellekään tulisi vieroitusoireita villasukista, niin tässä on. Ja nyt oikeasti tämän vuoden viimeiset. (Ehkä.) Nämä kaikki tulivat tilauksena melkoisen lyhyellä varoitusajalla, ja jouduinkin tässä ihan laittamaan laastarin etusormeen, kun olen neulonut liikaa. Sekin tuli nyt sitten koettua, neulomisvamma.
 
Tytölle ja pojalle
 
Miehelle
Näihin sukkatunnelmiin!

torstai 11. joulukuuta 2014

Joulufiilistä

Tänä vuonna minulla on hyvin jouluinen olo. Fiilikseni vaihtelee aina vuosittain, eikä se liene yhteydessä vallitsevaan lumitilanteeseen. Nautin, kun hajusintt..eikun hyasinttini tuoksuu olohuoneesta eteiseen saakka tervehtimään kotiintulijaa. Myös astmasta kärsivä avomieheni varmasti nauttii. Ensi viikolla taidan leipaista piparit ja tortut. Jouluostokset on hoidettu, enkä aio kuin suuren tarpeen edessä punkea itseäni kauppakeskuksiin.
 
Kuuntelen joululauluja aina, kun paketoin lahjoja ja välillä muutenkin vaan. Joululauluja koskien olen saanut joitakin kommentteja. Mainittakoon, että Michael Bublén kuuntelu on meillä ehdottomassa pannassa. Avomies sai viime jouluna ilmeisesti pysyvän trauman, kun jonotti kahteen otteeseen pankin puhelinpalveluun. Jonotusaika oli molemmilla kerroilla tyypillisesti järjetön, myönnän. Kuulemma sähkötuolia pahempi rangaistus on laittaa ihminen kuuntelemaan Michaelin joululevyä jonotusmusiikkina.  Lopulta näiden armottomien kidutustuokioiden jälkeen hän pyrki hoitamaan monimutkaisen asian sähköisesti. Herra muisti mainita kirjeensä lopuksi asiallisesti: "Koko asia oli teidän virheenne, ja kaiken huipuksi minut pakotetaan kuuntelemaan Michael Bubléeta toista tuntia." En tiedä kummasta harmista pankki antoi rahallista korvausta. ;)
 
Tässä taitaa nyt olla viimeiset joululahjasukat esillä. Pinkinkirjavissa sukissa harmittaa hieman, että toisen kerän langat muodostivat aivan erilaisen ja leveämmän kuvion kuin toisen. En tiedä kumpi kerä on "oikeassa". Ehkä olen vain kriittinen taas, veikkaan että saaja ilahtuu silti. Kuvassa värivirhettä ei edes  juurikaan erota, ellei tihrusta. Älä siis tihrusta!
 
 
Ajatus oli tehdä myös sukat täynnä sydämiä, mutta jo ensimmäisen sydänrivin jälkeen kohtasin realismin. En oikein edelleenkään hallitse sopivaa kireyttä kirjoneuleessa, ja hyvä kun kuvion edes tunnistaa. Yksi rivi möllyköitä riittäköön.
 
 
Täytin viime viikolla vuosia, ja sain mm. ihastuttavat lasiset pöllökoristeet lahjaksi. Joulukuusta meille ei mahdu, mutta ovat aika ihanat myös kattokruunussa.
 
 
Rauhallista loppuviikkoa!