Huovutetut lapaset resorilla

Aiemmin kirjoittelinkin, että tuli huovutettua liian pienet lapaset. Nyt kuitenkin olen tehnyt tuotekehittelyä, ja olen onnistunut valmistamaan oikean kokoiset huovutetut lapaset resorilla. Lankana tässä on Novitan Joki, joka huopuu todella kauniisti. Ja koko siis naisen käteen sopiva. Joustinresorin avulla lapaset pysyvät paremmin kädessä, kuin ilman, ja mahtuvat myös paremmin takin hihan alle. Ja nytpä teidän ja itseni iloksi laitoin mittoja ylös.

 

Alussa luodaan puikoille 3,5 sopivalla pesunkestävällä villalangalla 40 silmukkaa, ja lennosta resorin (1o 1n) valmistuttua vaihdetaan Joki-lankaan ja numeron 6 puikkoihin.

 

Tein myös miesten koossa lapaset, niissä lisäsin kaksi senttiä peukalon ja itse lapasen pituuteen, aloitussilmukoita oli kaksi enemmän. Naisten lapasiin siis 40 aloitussilmukkaa ja miesten lapasiin 42.  Pesin valmiit lapaset 40 asteessa tunnin kestävällä pesuohjelmalla. Sisälle laitoin muovipussista leikatut palaset sekä peukaloon, että muuhun lapaseen. Ennen olen aina tunnollisesti ommellut muovin kiinni ompelulangalla, mutta nyt on kolmet onnistunut ilman ompeluakin. Ei onneksi huopuneet umpeen!

 

 

 

Sydämet on pistelty neulalla jälkikäteen.

Toivottavasti tästä ohjeesta on jollekulle muullekin iloa. Luonnossa on tällä hetkellä upeat värit, näistä varmasti lankavalmistajat ammentavat värisävyjä liukuvärjättyihin lankoihin.

 

 

Kämmekkäät

Neuloin Seiskaveikan jämistä nätit kämmekkäät. Tai rannekkaat, kynsikkäät, vaiko kenties puistokemistin hanskat, kuten eräs työkaverini asian ilmaisi. Oli miten oli, tuli nätit ja hyvin onnistuneesti erikokoiset, mutta eipä sitä käytössä huomaa. En muistanutkaan, että aina syksyisin meidän kotiin paistaa alkuillasta aurinko. No, kuulostaa varmaan oudolta ilolta mutta me asumme ns. siellä minne ei aurinko paista. Siksi tuo seinillä helmeilevä aurinko todella ilahduttaa mieltä!

 

Ohje on omasta päästä, palmikkoharjoituksia ajatellen.
 

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Fluormaniaa

Tässä alkaakin taas päivän lyhetessä huveta aika, jolloin saa vielä hyviä valokuvia näillä minun vermeilläni. Jouduin nyt valitettavasti kiireen vuoksi kuvata nämä sukat iltapimeällä kotona, ja siksi näiden pointti, eli värit, eivät pääse nyt lainkaan esille. Minulta tilattiin 41-koon neonkeltaiset tai neonvihreät sukat, ja aikani etsittyäni löysin viimein täydellisen silmien sarveiskalvot polttavan neonlangan. Tilasin Regian Fluormania -langan Käsityöpuoti Silmusta ja solmusta, ja paketti saapui raketin nopeudella mulle. (En tietenkään tilannut vain tuota neonlankaa, koska sehän olisi ollut vallan mahdotonta tälläiselle lankahamsterin esiasteelle.) Tuosta yhdestä kerästä riittänee vielä toisetkin lyhytvartiset sukat.

 

Tosiaan, tämä  Fluormania ei pääse tässä lähellekään omia

värisävyjään, joten kannattaa katsoa värit tuolta

nettikaupan puolelta, jos tämä neonlanka alkoi kiehtoa!

 

Muistinkin taas miten ihanalta tuntuu antamisen ilo. Paketoin sukat ihanaan pieneen pakettiin, lisäsin hoito-ohjeet pienelle lapulle ja virkkasin vielä heijastimen kaupan päällisiksi. Tämä minulle  lähes tuntematon sukantilaaja ilahtui silminnähden niin paljon, että se tuntui todella, todella hyvältä.

 

Heijastin on virkattu yhdistämällä

heijastinlangalla kaksi samankokoista

ympyrää. Pyörylä on silitettävää

heijastinkangasta.

 

 

 

Olenpa neulonut jo aikaa sitten myös tällaisen pienenpienen pehmeän setin kaverini tulevalle pienelle kansalaiselle. Ohje sukkiin on täältä, ja kokeilin tuota samaa helppoa pitsineulemallia myös peukalottomiin lapasiin. Olen tehnyt tuolla samaisella mallilla myös aikuisten sukat, mutta en ole ehtinyt niitä vielä kuvata. Tuo on nimittäin hyvin joustavaa pitsineuletta ja ajaa mielestäni joustinneuleen asiaa oikein hyvin, kannattaa kokeilla!

 

 



 



Muistakaahan, että luonnossa liikkuminen vähentää tutkitusti stressiä, kohentaa mielialaa sekä lisää tarkkaavaisuutta. Nyt syksyllä on ihana lähteä pitkälle kävelylle tai metsäretkelle. Voi vaan nauttia ja napsia puolukoita suuhunsa jos niitä sattuu löytämään. On tutkittu, että jo 10 minuutin oleilu luonnossa laskee verenpainetta. Siis metsään!

 

Taikametsä valmistautuu syksyyn.

 

Huovutusyritelmiä

Vanha työkaverini tilasi minulta huovutetut lapaset, joissa on resori. Olenhan tehnyt sellaisia aikaisemminkin, ilman resoria, mutta jostain syystä nyt homma olikin haastavampaa. Ensimmäiset kokeilulapaset olivat huovutuspesun jälkeen hieman liian suuret, ja raidoitus levisi mielestäni vähän ikävästi. Sen olisi tosin voinut älykkäämpi neuloja hoksata jo etukäteen ja tehdä sittenkin yksiväriset. Mutta ne olikin vain kokeilua varten, ja pidän ne toki itselläni koska nämä huovutetut lapaset ovat aivan superlämpimät ja tuulenpitävät. Olen sitten talvella reteesti vaan jättikäsi.

 

Lankana näissä Nalle ja Sandnes Easy.

Toiset neuloin sitten hyväksi havaitusta Lima-langasta, ja kun nappasin ne pesukoneesta, koin hetkellisen järkytyksen. "Miten pienet köntit nämä oikein ovat!? No ei se mitään, näähän venyy kun venyttää." Ei muuten venynyt. Tein nämä tasan samalla ohjeella kuin nuo alussa mainitut turkoositkin. En aijo syyttää itseäni tästä, vaan syytän uutta tehokkaampaa superpesukonettamme, jolle noin muuten olen ollut erittäin kiitollinen. Eikä vähiten siitä, että se pysyy edellistä paremmin paikoillaan eikä tule esimerkiksi eteisen seinästä läpi.

 

Ennen ja jälkeen kuvat tulevat tässä. Uskomaton kutistuminen ja upea muodonmuutos! Vain 1h 22 minuutin treenillä. Vähän on erikokoisuutta, jonka sen kyllä sain venytettyä kuvien oton jälkeen pois.

 

 

 

Onneksi samaisen entisen työkaverini tytär saikin tästä lämpöiset tumput talveksi, niin ei joutanut hukkaan.

 

Lopuksi vielä kaksi onnenhetkeä. On vaan niin hyvä olla elämässä juuri nyt.

 

 

 

Niin, ja loppukevennys. Tässä kutakuinkin tämän kesän chilisaldo. Tuletteko sadonkorjuujuhliin? Minne säilön tämän kaiken? Olisiko kellään reseptejä?

 

 

Kiss me hard before you go...

Otsikko omistettu kesälle. Elokuu alkaa olla lopuillaan, hurjista helteistä siirryttiin nopeasti hurjiin sateisiin. Kirpakoita ja aurinkoisia syysaamuja odotellessa jatketaan. Elämässäni on mukava ja seesteinen vaihe meneillään, kaikki on hyvin ja mihinkään ei ole kiire. Eniten jännitystä aiheuttaa pian alkava kahden kuukauden mittainen  kuntokuuri, joka myös jatkunee siitä eteenpäin. Pääsin kohta valmistuvan personal trainerin koeuhriksi, ja odotan tulevaa innolla ja kauhulla. Onneksi peruskuntoni on jo kohdillaan, mutta mukavuusalueella on aina ihmisen helppo jumittaa..kohta mennään rajan yli! Jes!

 

Tässä kirjoituksen lopuksi vielä kooste joistain ihanimmista kesän hetkistä, ja lopuksi vielä yhdet villasukan ja tossun fuusiot.

 

Kreikan meri...meri Kreikan.

 

 

 

 

 

 

Mannapuuroa ja metsämansikkaa, juuri oikeenlaista kemiaa...

 

Häävieraana, kaverini on aikas taitava käsistään!

 

Naantalissa Hotelli Palo ja sen natisevat lankkulattiat!

 

 

 

Malli omasta päästä, lankana Janne.