Virkattu ja ommeltu vaunuverho

Viuhdin vauhdissa ei saanut heinäkuussa ainoatakaan blogikirjoitusta. Mutta siihen on maailman ihanin syy.Vauvan odotus palkittiin juhannusviikolla, ja näitä pienen pojan varpaita on saanut silitellä onnesta soikeana pian kuusi viikkoa.

 

 

Nämä kuusi viikkoa onkin kulunut onnellisena, mutta myös hieman sumuisessa väsymyksessä. Käsityön käsityölle ei ole jäänyt aikaa, toivottavasti joskus vielä ehdin sukat neuloa!

 

Nämä vaunuverhot tein hyvissä ajoin keväällä. Harjoittelin ruutuvirkkausta, tästä tuli hieno, mutta lähempää tarkastelua se ei kestä. Nyt jos tekisin uuden, välttäisin monta virhettä ja virheajatusta. Mutta silti, aika hauska!

 

 

Toinen vaunuverho on ommeltu, ja sepä tulikin äkkiä valmiiksi verrattuna ensimmäiseen. Renksuina on molemmissa suihkuverhon lenksut. Hyvin pysyy vaunuissa.

 

 

Tässä huono pikaisesti otettu kuva. Kangas
on Metsolan Bambi-kangasta.

 

Katsellaan miten blogi lähtee tässä uudessa elämäntilanteessa rullailemaan. Ainakin käsityöt saattavat muuttua lapsellisemmiksi, mikäli niitä ehdin tehdä. Ihanaa elokuuta lukijoille, muistakaa nauttia, elokuu on vielä kesäkuukausi vaikka aina hieman haikeutuu olo kun illat pimenevät ja pihlajanmarjat kypsyvät.

Lisää lämmikettä

Täällä olisi enää pari hassua päivää vauvan laskettuun aikaan. Voi herttinen sentään, että voi odottavan aika olla pitkä tässä loppumetreillä. Varsinkin nyt, kun on sadellut pari päivää putkeen. Onpahan tullut kulutettua sohvaa, hyödynnetty Netflixin sarjatarjontaa ja neulottu helppoja sukkia siinä ohella.

 

Langankerien tuhoamista pinkillä pääsävyllä. Kuviot tein summanmutikassa

sen mukaan, mistä kerästä vielä mihinkin riittää. Tuli söötit!

 

Näiden sukkien vihreää väriä ei minun eikä mieheni kännykkäkamera

osannut ikuistaa. Näyttävät ihan harmailta, vaikka oikeasti ovat

ihanat nuoren koivunlehden väriset. Olkoot.

 

Sukkien pintaneule on todella helppo ja silti kivannäköinen:

1. krs: oikeaa

2. krs:ota langankierto puikolle, neulo 2s oikein ja vedä lk neulottujen silmukoiden yli, 2s oikein

3. krs: oikeaa

4. krs: 2s oikein, ota langankierto puikolle, neulo 2s oikein

ja vedä langankierto neulottujen silmukoiden yli.

 

Neljä kerrosta ja neljällä jaollinen silmukkamäärä tässä siis.

Sain äidiltäni krysanteemikimpun, ja kun sen lehdet alkoivat kulahtaa, pelastin parhaat kukat vielä jatkamaan eloaan pieneen tuikkukippoon ja sitäkin pienempään minihunajapurkkiin. Ihanan näköiset.

 

 

Nyt jatkamaan odottelua...

Juhannusvarpaille

Koleat säät palauttivat maan tasalle ja teki mieli neuloa villasukkaa. No minähän neuloin, kahdetkin! Toisia en vaan saanut kuvattua niin, että niiden sävy olisi ollut kuvissa oikea, joten suutuin ja palaan asiaan myöhemmin. Tässä nämä toiset kuitenkin.

 

 

 

Ihanan tuoksuinen ruusu pääsi kylppäriä kaunistamaan.



Toivotaan kuitenkin, että juhannuksena voisi sittenkin olla paljain varpain. :)

Vauvan töppöset

 

 

Työkaverin vauva sai vielä kesäpipojen kaveriksi pikkuiset tossut. Heidän tyttövauvansa jo syntyikin pari viikkoa sitten ja harmikseni tekemäni pipo oli liian tiukka vauvalle. (Enhän minä mitään ohjeita tai mittoja tarvitse...) Onneksi vauvan isosiskon nukella oli juuri tarvetta pipolle. ;) Tossut onneksi olivat pienokaiselle sopivat! Tossujen ohjeen löysin Erika Knightin kirjasta Pehmoisia neuleita pienokaiselle. Tossuja koristelin kukilla ja reunapitsillä kun olisivat olleet muuten vähän tylsät.

 

Meillä on reilut kaksi viikkoa meidän vauvan laskettuun aikaan. Saisi jo tapahtua aikaisemminkin! Kaikki on valmiina, tervetuloa!

 

Pyykkipoikapussukka ja jakkaran tuunaus

Uudessa kodissamme on ollut paremmat mahdollisuudet kuivata pyykkiä ulkosalla ilman että a) tarvii hävetä mummokalsareitaan, jotka olivat alimman kerroksen pihalla kaiken kansan nähtävillä ja b) tarvii hätistellä pihan lapsia pois lähmimästä puhtaita pyykkejä mutasormillaan. Nyt pyykit raikastuvat ihanasti ylemmissä korkeuksissa parvekkeella. Totesin kuitenkin, että pyykkipojille on tuulisella parvekkeella tarvetta. Voisi olla kiusallista hakea niitä kalsareitaan tuolta toisten parvekkeilta tai pihoilta. Pyykkipojat hankittuani tulin siihen tulokseen, että ne tarvitsevat oikean pussukan pakastepussin sijaan. (Ja kyllä, mulla oli myös tylsää, luppoaikaa.) Näin ollen kaivelin mahdollisimman raikkaita tilkkuja kaappien perältä ja ompelin kulmakunnan söpöimmän pyykkipoikapussin. Nyt kelpaa! Toinen puoli on sinisävyinen ja toinen punasävyinen.

 

 

 

Ostettiin taannoin pieni porrasjakkara Ikeasta. Halpa ja jykevä on, mutta pitkään mietin miten tuunaisi sitä. Jäi myös tikkuja pehvaan jos siinä istahti kenkiä laittamaan. Sain kaverilta jo kauan sitten dc-fixin (eli tuollainen kontaktimuovi kyseessä) hukkapaloja ja iskin ne jakkaraa koristamaan. Tuli mielestäni tosi kiva, eikä enää tarvi tikkujakaan kestää. Helppoa ja nopeaa hommaa. Tekisi mieli päällystää nyt yhtä sun toistakin!

 

 

Huh, kesäkuu on on jo ovella!