Kohti uutta vuotta

Meidän joulumme meni mukavasti. Saimme tänne Etelä-suomeenkin valkoisen joulun, ja aurinko on jopa ilahduttanut paisteellaan.  Ähky ja  turvotus painaa kyllä yhä päälle. Eilen jo yritin tehdä ryhtiliikettä käymällä jumpassa, mutta ihan kuin se tunti ei olisi vielä palauttanut tätä joulutorttujen kyllästämää neitiä takaisin ruotuunsa. Varsinkaan kun iltapalaksi tuli huitaistua huiviin pipareita kera persimonsiivujen ja homejuuston. Hyvä yhdistelmä, suosittelen!

 

Meillä puhaltaa sisustustuulet kotona. Aina ollaan mietitty epämukavalla ja tyyliin sopimattomalla sohvalla istuessamme, että "sitten kun muutamme täältä pois.." ja "sitten sinne uuteen asuntoon..". Eräänä päivänä vaan keskustelu kääntyi siihen, että mitä ihmettä me tässä valitamme sohvan huonoutta ja sen aiheuttamaa fengshuin häiriintymistä muuttoa odotellessa. Muuttoon saattaa mennä vielä parikin vuotta. Me elämme NYT, istumme tässä sohvalla NYT. Ja niin alkoi tuuli puhkua, ja nyt on uuden sohvan lisäksi uusi lamppu, matto tilattu ja verhot etsinnässä. Kohtahan onkin jo niin mukavaa, ettei edes tarvitse muuttaa... Tämän lisäksi suunnitteilla on kirpparipöydän varaus, ja sinne lähtee kyllä sitten aika reilusti tavaraa myyntiin.

 

Esittelen tässä yhden joululahjan. Virkatut sukantöpökkäät Novitan sukkalehden ohjeella valmistui jo hyvissä ajoin ennen joulua äidilleni. Kantapää oli hieman haastava saada siistinnäköiseksi, mutta ihan hyvät näistä tuli. Tiiviit ja lämpöiset.

 

 

 Nyt onkin pieni käsityötyhjiö pääkopassa, tuli nimittäin väännettyä niin paljon lahjoja tässä loppuvuodesta, että on ollut mukavampaa tarttua kirjaan kuin kutimiin. Tai siihen joulutorttuun. Vaan muistan ja muistakaahan tekin, jotka mahdollisesti kieriskelette joulunjälkeisessä ähkyolossa. Tämä on ohimenevää, ja ei sillä väliä mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä, vaan sillä mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä!

 

Punapukuinen lenkkeilijä toivottelee mukavia loppuvuoden päiviä kaikille!