Mie romahan

Onnistuin eilen liukastumaan töihin mennessäni niin pahasti, että tässä sitä yhdellä kädellä, onneksi sentään sillä motorisesti taidokkaammalla, kirjoitellaan. Tämä tarkoittaa siten myös sitä, että tämä blogi hiljennee toviksi, koska ei ne neuleet vaan yksikätisenä onnistu. Tässä sitä vasta huomaa, kuinka tärkeät ne kaksi kätöstä ovat. Halusin juoda limpparia, ja joinkin, mutta jalkojen välissä pullon avaus aiheuttaa siivousprojektin. Huoh, eipä tästä kurjuudesta sen enempää, koittakaa te muut pysyä pystyssä paremmin kuin minä. Tarjoan teille kuitenkin lapsen superpinkit tilaussukat jälleen kerran kera palmikkoharjoittelun. Ja minä kun juuri olin siirtymässä askeleen eteenpäin, nimittäin olin aloittanutkin jo sydänpalmikkolapaset. Pyh. Odottakoot.