Ensimmäinen isänpäivä

...oli siis perheessämme eilen. Mieheni kanssa ollaan joskus naureskeltu molempien valokuva-albumeista tutuille lapsuutemme synttäriherkuille. 90-luvun synttäripöydässä oli melko takuuvarmasti mm. säilykehedelmätäytekakku, tiikerikakkua, pullaa ja cocktailtikkuja. Lisäksi muistelimme pillien olleen niin ohuita, että niitä piti ottaa vähintään kolme, jotta sai suutaan edes vähän kostutettua. (Mehukatilla. Jos tarjolla oli sitä vihreää, oli ihan parasta.) Lama-ajan pillejä, ei lopu niin äkkiä limpska tai mehu lasista? Nykyään muodissa taitaa olla raakakakut ja kakkuihin taitaa saada vaikkapa synttärisankarin naamasta valokuvan jos niin haluaa. No, olen seudun surkein makeiden leivonnaisten leipuri, silti odotukset nollassa päätin kokeilla kakun tekoa ja tietenkin ysäriteemalla. Onnistuin hyvin, ja kermavaahdolla pystyy leikiten peittämään kakkupohjan mahdollisen vinouden. Perheenisä ilahtui ja kakku maistui hyvältä.

 

Teimme vauvan kanssa myös kortin isälle. Idea on suoraan Googlen kuvahaun syövereistä, hakusanat: baby hand/foot print ideas. Siellä olikin upeita kortteja, meillä ei ihan niin hienoon tulokseen päästy koska vauva sai aikamoisen hepulin kun laitoin kylmää maalia jalkapohjaan ja  äidin piirustustaito olikin aika kehno.

 

 

Lopuksi vielä neulottujen sukkien esittely. Lankana 7 veljestä ja koko 38. En vielä tiedä minne nämä päätyvät.

 

 

Sain neljän sukkaparin tilauksen ja valmista tulisi olla ennen joulua. A-pu-va! 1/8 sukkaa nyt valmiina...pitänee kiihdyttää tahtia!