Epäonnen sukkia

Neuloimpa tässä hiljakseen kolmet sukat. Keltaiset aloitin yli vuosi sitten, niistä piti tulla Niina Laitisen suunnittelemat ystävänpäiväsukat 2018. Huomasin kuitenkin jo alkumetreillä, että kaapista löytyneet värivalinnat ovat surkeat, eikä vaaleansininen väri erotu keltaisesta. Tämän lisäksi rusettikuvion neulominen meni aivan päin honkia. Niimpä projekti sysäytyi yhä syrjemmäs kaapin perukoille. Koska kirjoneuleen purku on aivan hanurista, päätin lopulta ottaa sukat esiin ja neuloa ne loppuun, jotta lanka ei mene hukkaan kuitenkaan. Sain myöhemmin vinkin, että kirjoneuleen värejä valitessa kannattaa lankakeristä ottaa vierekkäin valokuva, joka muokataan kuvankäsittelyohjelmalla mustavalkoiseksi. Mikäli värit mustavalkoisenakin erottuvat toisistaan tummuudeltaan, valinta on todennäköisesti onnistunut ja värit erottuvat toisistaan.

Vaaleansiniset sukat onnistuivat muuten melkein, mutta toisen sukan jalkapöydällä on erilainen kuin toinen.

Punertavat sukat tein paineen alla synttärilahjaksi miehelleni. Väsyneenä niitä väänsin joka ilta, ja kun olin tehnyt toisen sukan varren valmiiksi, katsoin valmiina olevaa sukkaa. Huomasin, että kuvio varressa on tyystin eri kuin toisessa. Purkaminen ei ollut vaihtoehto, joten lopulta mies sai kaksi täysin erilaista sukkaa lahjaksi. Turha sitä yrittää peitellä, että kuviot eivät täsmää. Parempi vaan antaa olettaa, että visio eriparisukista oli täysin toivottu alusta saakka.

Television katselemisella samaan aikaan
saattoi olla myös tekemistä asian kanssa...
 

Viime kesänä tein muuten kastelukannusta, helmistä ja rautalangasta somisteen. Hieman yksinäinen tämä oli roikkuessaan oven pielessä, mutta tänä kesänä asetan sen johonkin parempaan paikkaan. Tähän olisi voinut virittää valotkin, mutta jätin simppeliksi.

 

Aurinkoisia kevätpäiviä!