Kämmekkäät ja ilmastoidut sukat

Nämä kämmekkäät lähtivät jo maailmalle, neulottu siitä loppumattomasta Novitan Polku-langasta. (ei loppunut edelleenkään, ei olla lähelläkään!) Tuli tosi nätit mielestäni, kuvat ei oikein onnistuneet kun kuvausassistentti ei ollut sopivaan aikaan käytettävissä. (lue: heti, nyt, samantien)

Minulta tilattiin myös vähän aikaa sitten ilmastoidut sukat miehelle. Kyllä. Samaan aikaan lämpimät, löysät, pehmeät ja ilmastoidut. Aika paha nakki. Tunnustan, että googletin jopa sanoilla "miehelle sopiva pitsineulemalli" ja päädyin lähinnä muotiliikkeiden verkkokauppasivuille. Eikä muuten nekään neuleet olleet pitsiä nähneetkään. Lopulta tulin lähemmäs rantaa kalaan ja nappasin korista pehmeän, mutta miehekkään värisen langan, ja päätin muina neulojina tehdä vain reikiä symmetrisen epäsymmetrisesti vastaamaan ilmastoinnista. Hauska kuulla sitten, että toimivatko nämä hyvin varustellut sukat tarkoituksenmukaisesti.
             Lankana on minulle uusi tuttavuus Teetee Pallas, jota kului näihin nilkkasukkiin piirun verran yli kerän. Langan kuvauksessa luki, että kestävää sukkalankaa, mutta aika pehmeältä tuo tosiaan tuntui. Saapa siis nähdä nukkaantuuko pesussa ja käytössä kovin helposti. (ja voi kyllä, satuin tilaamaan aika ison säkin lankoja Käsityöpuoti Silmu ja Solmusta, ja taas tuli seuraavana päivänä paketti perille. Suosittelen, edelleen!)

Lopuksi haluan mainita, etten vaan saa tarpeekseni näistä mun ihanista krookuksistani. Lisäksi kiitän lähitienoon pupua siitä, että olet syönyt vain n. puolet näistä kukistani öisin. Silti toivoisin, että saisit jo pian jostain muualtakin ravintoa.

 

Pikkutauluja

Tällaiset pikkutaulut tein jo syksyllä, mutta nyt vasta sain ne laitettua seinälle. Taustalla on verhoista jäänyttä raitakangasta, hyvin sopii siis yhteen. On ollut ajatuksena tehdä vaikka millaisia tauluja virkatuista ympyröistä, mutta enpä ole mitään tämän suurempaa saanut työstettyä valmiiksi saakka. Nämä ovat säälittävät, mutta samalla ihan söpöt ja passaavat hyvin värikkään keittiön seinälle.


Paremmassa valossa vielä lattialla...
 

Kaverilla oli villasukkatarve, flunssakin vaivasi. Kaivelin varastojani, ja sielläpä lymyilikin juuri sopivan kokoiset miesten sukat. En muistaakseni ole näitä täällä näytellyt, kun ovat niin tavikset, ja tämä blogi pursuaa villasukkia. Jämälankoja hyödyntäen on tullut tehtyä melkoisen pappamaiset keskikarmeat sukat, mutta kelpasivat silti nuhanenälle, ja se on tärkeintä.

En enää edes jaksa työntää tuota joka kuvaan tunkevaa karvakaveria
pois. Aina, kun jotain kuvataan, se tunkee paikalle.
Mielellään lelu suussa, jonka se pudottaa kuvauskohteen päälle.
Tällä kertaa näkyy vain kaksi uteliasta käpälää.

 Iskeekö teille sisustusvillitys keväisin? Uusitteko verhoja ja muita tekstiilejä? Itselläni iskee lähinnä siivousvillitys, tai oikeastaan siivousahdistus. Niin ihana kuin tuo aurinko onkin, se on niin kovin julma osoitellessaan säteillään jokaista pölyistä pintaa ja likaista ikkunalasia. Pitäisi laittaa silmälaput sisätiloissa liikuskellessa.

Pääsiäisenä



Keksin laittaa pääsiäisruohot kasvamaan
ihaniin munakuppeihin. Hyvin ovat kasvaneet,
sopivasti vinksallaan!

Hei tyypit, jotka sattumanvaraisesti syksyllä piilottelin pitkin pientä
pihaani: koittakaa kestää! Onneksi lumipeite sentään suli
nopeasti, kun takatalvi iski.

Minun pääsiäiseni kuluu töissä, mutta eipä tuo niin haittaa. Luulisi, että kukko munii sinnekin...

Pipo

Neuloin Samos-langasta työkaverin pikkuneidille kevätpipon. On muuten ollut aina todella mukavaa neulottavaa tuo Samos, harmi, ettei sitä enää myydä. Ohje on omasta päästä, minipalmikoita tehden. Kuvassa pipo kyllä ei näytä ihan yhtä hienolta, kuin livenä.

Pääsiäisestä

“Enjoy the little things, for one day you may look back

and realize they were the big things.”

 

Tälläiseen mietelauseeseen törmäsin jokin aika sitten, ja jäin sitä miettimään. Ei pitäisi pitää asioita itsestään selvinä, ja monien asioiden tärkeyden ja arvon huomaakin usein vasta menetettyään jotakin. Tänään, kun hain pajunoksia sisälle, tulin ajatelleeksi, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän alan hörhöilemään erinäisten juhlapyhien vieton saralla. Juhlapyhistä on tullut tärkeitä, ne rytmittävät vuotta ja tuovat piristystä sekä vaihtelua kotiin.

 

Sitten tajusin, että ovat ne oikeastaan aina olleet minulle tärkeitä, en vaan ehkä huomannut sitä aikoinaan. Meillä on aina vietetty kaikkia juhlia lapsuuden kodissa koristeiden ja asianmukaisten herkkujen kera. Muistan, kuinka koristelimme pajunoksia kotona ja rupuisimmatkin pääsivät maljakkoon esille. Meidän lasten askarteluja arvostettiin. Joka vuosi oli kova kisa siitä, kenen pääsiäisruoho itää nopeiten ja kasvaa tuuheimmaksi. Ja kohokohtana oli, kun sai leikkiä parturia ja leikata ruohoa lyhyemmäksi. Suuri huoli oli, jos vietimme pääsiäistä mökillä: osaako se kukko tulla sinnekin munimaan? Kyllä se osasi, joka kerta. Nämä olivat niitä pieniä, suuria, tärkeitä asioita.

 

Minulla on kaksi omituista hamstrauskohdetta: erilaiset napit ja kuvioidut askartelupaperit. (ja langat, mutta niitä sentään joskus kai käytän...) Kumpiakin ostelen niiden ihanuuden takia, vaikka ei ole harmainta haisuakaan mihin niitä käyttäisin. Tänään kuitenkin näpertelin papereista pieniä pääsiäismunasia roikkumaan pajunoksiin. Neljästä paperimunasta saa liimalla tämännäköiset tehtyä, enemmänkin voisi laittaa, jos haluaisi tiheämpää haitaria.

 

 

Virkkasin myös taannoin pienen tähtiliinan, jonka ohje on täältä. Tarkoituksena oli virkata niitä kyllä useampi ja yhdistää, mutta hermohan mulla meni kun tiirailin kännykän näytöltä ohjetta, ja tuntui että liinassa on enemmän virheitä kuin oikein virkattua. Lopputulos on kuitenkin aika söpö, eikä ne virheet sieltä kuitenkaan nyt sitten näytä erottuvan. Lankana on äidiltä saamani Marks&Kattensin ohut virkkauslanka, tosi kivaa lankaa virkata. Uusi työ on myös kesken, mutta siinä saattaa mennä pari vuotta, että saan sen valmiiksi.

 

Tämä pääsi siis pajumaljakon alle. Nyt pitäisi vielä laittaa pääsiäisruoho kasvamaan - viime vuonna kun en ihan ollut kartalla, kun ainoastaan pelkkää multaa ja siemeniä taisi näkyä pääsiäispyhinä.