lauantai 9. marraskuuta 2013

Hyvää isänpäivää!

Tuntuu, että neulon kokoajan sukkia. Eikä se ole pelkkä tunne, sitähän minä teen. Mutta kun mä niin tykkään niitä neuloa ja niitä tarvitsee melkein kaikki! Ja omat villasukkani (poislukien mummini neulomat ikuisesti kestävät supersukat) ovat aivan risoja, sukanneulojalla ei ole sukkia... Seuraavalla kerralla esittelen sentään aikamoisen saavutuksen, kun olen joskus saanut pääteltyä kolmesataamiljoonaa langanpätkää pitkävartisista MINULLE tulevista kirjoneulesukistani. Isäni taas toivoi minulta löysiä, kiristämättömiä unisukkia. Sitä saa mitä tilaa, ei ainakaan kiristä, koska en totta puhuen tiedä pysyykö nämä edes jalassa. Mutta jokatapauksessa nämä pääsevät lahjapakettiin.

Lisäksi olen tehnyt pienelle tytölle värikkäät sukkaset langanlopuista. 
 Ostin tänään jouluvalot, mutta vielä ei mielestäni ole sopiva aika niitä laittaa. Edelliset olivat jo ostettaessa osittain rikki ja toista joulua ne eivät sitten jaksaneetkaan. Oikein laadukasta ja ekologista. Vaikka asuinalueeni esimerkin mukaan on jo todellakin aika laittaa jouluvalot, tai siis mahdollisimman paljon jouluvaloja ja -koristeita ikkunoihin. Asun alueella, jossa jotenkin erityisen paljon juhlistetaan näkyvästi kaikkea. Halloweenina (pääsiäisestä puhumattakaan) täällä todella kiertelee jos jonkinmoista örkkiä herkkuja vailla, ja miestäni lainaten: "Parempi olla niillä sitten kanssa kunnon jekkuja, koska mitään karkkeja ei ole luvassa!!!" Joka paikka on täynnä halloween-krääsää ja seuraavana päivänä jo siirryttiinkin sulavasti jouluun. Itse vuosi vuodelta ahdistun enemmän joulunajan kaupallisuudesta. Joulunaika itsessään on aina ollut tärkeää minulle, mutta vain ajatuksen, ei tavaran tasolla. Kävin tänään kauppakeskuksessa katsomassa isänpäivän aiheuttamaa maailmanlopunkaltaista kaaosta, ja vielä autolla. Virhe.  Päätin jälleen kerran, etten astu jouluostoksien merkeissä jalallanikaan mihinkään ylitursuavaan kauppakeskukseen. Nyt todella pitää keksiä mukavia itsetehtyjä lahjoja ja täydentää niitä vaikka nettiostoksilla.

Ei muuta kuin rauhallista ja stressitöntä marraskuuta!

Tee yksi ihminen onnelliseksi joka päivä

— vaikkapa se olisit sinä itse.

2 kommenttia:

  1. Tai sitten ostoksille Nordiaan ;)

    VastaaPoista
  2. No kyllä minä sinne voin aina tulla! Tosin silloin lahjat olisivat ainakin alustavasti minulta minulle. Kuulostaa aika kivalta! ;) t. Viuhti ite

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!