tiistai 11. maaliskuuta 2014

Ihmisen parasta aikaa

Tätä kirjottaessani on aivan mieletön aamupäivän auringonpaiste. Ihana kevät! Edes Pekka Pouta ei voi estää kevättä, vaikka eilen lupaili televiisorissa takatalvea. Tai käski, kuten isoveljeni pienenä hoksasi. "Miksi toi setä käskee tänne sadetta?" Niimpä! Käske se heti pois.
 
Joka kevät on pakko upottaa sormet multaan. Tänä vuonna tosin en jaksa samanmoista chilirumbaa kuin viime kesänä. Pelkästään jo tilanpuutteen takia, kun niitä ei kuitenkaan saa ulkoistettua vielä pitkään aikaan. Oli silti pakko pari överitulista rumbapurkkia laittaa tulemaan, vaikka terassini ei ole otollinen kasvupaikka järkyttävän tuulen ja varjoisuuden vuoksi. Yleisesti ottaen olen aikamoisen huono hoitamaan viherkasveja, niistä tulee kovin itsetuhoisia minun hoiteissani. Mutta hei, nämä herneenversot riittävät jo ilahduttamaan minua, kun itivät niin pian ja pääsevät suoraan lautaselle. Vanha kakkuvuoka toimii kasvualustana, aika kivan näköinen.
 
 
 
 

Käteni alkaa olla jo huomattavasti paremmassa kunnossa. Rannetuen kanssa saa tehtyä jo melko huolettomasti kotihommia. Neuloin hitaasti mutta varmasti itselleni kevätpipon. En kylläkään pidä lopputuloksesta erityisemmin. Olisi pitänyt purkaa koko mytty hyvän sään aikana, kun lanka oli niin hirvittävän liukasta, ja silmukat putoilivat pitkin poikin aivan joka kierroksella. "Minä kun en pyöröpuikkoihin koske, ennenkin on pipot viidellä puikolla hoideltu" ja sitä rataa... En ihmettelisi, vaikka kesken käytön vielä löytyisi pudonnut silmukka tuolta jostakin. Lehtikuvio on kauneimmat neulemallit- kirjasta ja muutoin pipolla ei ole ohjetta. Lankana Debbie Blissin Amalfi, jossa on mm. silkkiä ja pellavaa joukossa. No, tulipahan tehtyä ja eiköhän se päähänkin pääse.
 
 
 
Täällä on myös virkattu, kirjasta 200 virkattua ruutua. Niin juuri, niitä ruutuja, jotka näyttävät  upeilta, mutta jotka saisivat lisääntyä viisitoista kertaa nopeammin. Ja saisivat päätellä itse itsensä. Katsellaan, mitä syntyy vai syntyykö... Lisäksi olen huomannut, että tässä suositussa opuksessa on  suomennosvirheitä, etenkin lyhenteissä. Jos aloittelija yrittäisi pelkkien kirjallisten ohjeiden varassa virkata neliötä, siitä tulisi aika erikoinen. Olen tehnyt nyt näitä kolmea mallia, joissa kahdessa on ohjeissa virheitä. Aika nihkeää. Minä tosin olen aina hahmottanut virkkausohjeet paremmin kuvasta ja piirretystä ohjeesta.
 
 
 
Olen ilahduttanut itseäni viimeaikoina kukilla, kun kerran kotona on joutunut olemaan. Tämä helmililja on aivan ihastuttava! Tuoksuukin niin hyvältä.
 
 
 
Aurinkoisia päiviä kaikille blogissa piipahtaville! Ja kiitos kaikista kommenteista!

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi!